Misty ollut mun luona taas viikonlopun. Eilen meillä oli tosiaan se Jumbon kaverikoirareissu. Esiteltiin mein sbcak.n yhdistystä. Mukana meitä oli kaks bortsua ja kelpieistä Misty. Rankka päivä kun 12-16 olttin siel faunattaren edessä hengaa ja ihmisiä tuli ja meni. Misty nautti SUURENMOISESTI kun sai olla rapsutuksien kohteena ja sai pusutella ihmisiä. Erityisesti pienet lapset oli Mistyn suosikkeja. Niiden sylissä olisi ollut pitkään ja antanut pusuja naamalle. Kyllä täytyy sanoa että Mistyllä on uskomattoman hyvät hermot. Yhtään ei stressanut tai alkanu näyttää herpaantumista. Koirat oli Mistyn kavereita. Kahdella bc.llä tuli hiukan kränää keskenään siinä jossain vaiheessa mut Misty tasoitti sit tilannetta ja oli keskellä koirien välissä ja näytti koirakielellä rauhoittavia signaaleita bortsuille.

Tuo on kanssa Mistyllä niin ihana piirre. Harvoin on koiraa joka osaa täysin koirakielen, rauhoittaa tarvittaessa, leikkii, ei haasta riitaa, sovittaa toisten koirien riidat.. Toiseena pirteenä sit taas se avoimuus ja iloisuus kaikille koirille ja ihmisille. Kolmantena se rohkeus. Mikään paikka ei pelota ja aina valmis mihin vaan. Mutta onhan tietty se koulutettavuus ja Mistypistyn ovela kujeileva luonne omistajalle haastavaa välillä.

Illalla viel treenattiin tokoa teemana narupallolla hetsaus täyteen vireeseen. Sit seuraamista, jäävistä istumista, kaukkareita uudella tekniikalla ja luoksetuloa. Ihan jees. Eka luoksarin stoppa valui kun vauhtia oli neidillä liikaa. Mut kahdella muulla toistolla se osas minimoida luoksarivauhdin kohtuulliseksi laukaksi ja näin ollen stoppikin oli kuin seinään. Jee. Maahanmeno on siisti. Vauhti säilyy silti koko ajan. Ja ihana Mistyn asenne kun häntä vaan heiluu ja silmät säkenöi oli liike kuin liike. Muuut liikkeet hyviä. Seuraamisessa yritetään saada tiiviimmäksi vasemmalle kääntymistä ja täyskäännöstä Mistyllä. Kehuminen, naksu taputtaminen reiteen kyllä skarppasi heti. Ohjattu noutu toimi takuuvarmasti

Tänään menimme treenaa keravan koiraurheilijoiden kentälle. Aloitin ruudulla. Merkille meni vauhdilla ja kivasti ihan merkin viereen pysähtyi kun osasin sanoa stoon oikeeseen aikaan. Jännä vaan et siinäkin Mistyn pitää tehdä pieni kaarros lähellä merkkiä. Sit vasta sinne stoppaa.Kuitenkin ruutuun meni hyvin. Odota käskyllä kyllä stoppaa mut siinäkin kaartaa ruudussa keskellä ympäri ennenkuin pysähtyy. Kökkö!! Onhan se aina ruudussa mutta kun mä haluisin et se vois stopata siihen ruudun keskelle heti kun kuulee käskyn.. Nyt se ei oo niin näyttävä bortsumainen ruutu.. (No en tiedä oonko tässäkin liian tarkka. Kun eihän kelpien tapa työskennellä ole samanlaista kuin bortsun.) Aina Misty kuitenkin on ollut ruudun sisällä kun ollaan nyt treenattu viimeinen kaks kuukautta teholla. 98% onnistunut. Yhden kerran tämän  2 kuukauden aikana ei ole löytänyt ruutua merkiltä lähdettäessä kun sekoili merkeissä. Muuten siis toiminu.

Seuraamisessa tein namikuppipalkalla pniä seuraamis pätkiä, perusjumppa sarjaa eri tempoissa ja käännöksiä. Useasti palkkasin kipolle. Vautsi oliko neiti koko ajan skarppi. Nyt täytyy muistaa tehdä välillä noita motivoimistreenikin aikä aina himo seuraamispätkää. Kaukot toimi ok ja luoksari. Nartsilla neiti taas leikki sielunsa kyllyydestä pitkin kenttää ja taisteli kuin apinaraivolla.

No sit sainkin tämän päivän kohokohdan. (Pari viikkoa sit tapasin koirapuistossa nuoren aussin ja tämän omstajan. Sit tuli vaan juttua et treenaan koiria ja kisaan. Tää tyyppi otti sillon paljon valokuvia koirista kun on valokuvaaja.) Muutama päivä sit sain kuvat s.postiini ja kyselyn et voisinko heitä alkaa kouluttaa yksityisesti. No niinpä tänään ekakertaa tavattiin. Sain opettaa hänelle ja heidän tytölle koirankouluttamista. Aussi oli nyt jo hyvin oppivainen ja tottelevainen vaikka keskittyminen vaikeaa. Omistajakin hyvin motivoitunut. Eli oli ihanuus opettaa. Näytin eka heille perusasentoa heidän koiralle,sit sivulletuloa, sivulla oloa. Luoksetulon paikalla oloa.. Imutus seuruuta jah.. Keskityin neuvomaan. Mistyä lopuksi havannoin muutamiin liikkeisiin. Nyt siis on tarkoitus alkaa heitä valmentaa kerran viikossa tokossa, silloin tällöin agilitya ja näyttelyseisomista ja juoksua. Tavoitteena heillä on kisaaminen tokossa joskus. Ihanaa ette usko kun nautin tuosta!! Ihana saada kouluttaa koiranomistajia jotka oikeesti haluaa kuunnella ja oppia sekä treenaa.

Kahden viikon päästä muutto mulla. Hiukka ahdistaa mut kai mä totun vaik elämä onkin sit ilman Mantaa ja Mistyä kotona. Onneksi silti näen heitä ja voin treenaa. Manta tosin on siellä Kokkolassa. Tyttö on voinut hyvin. Selkä hiukan kipeä välillä mut nyt hieromispaketti sillä päällä ja on jo auttanut. Touhukas, iloinen pieni maalaiskoira josta on tullut ERÄOPAS. Manta meinaa pääsee Kaijan kanssa töihin usein eräopas reissuille. Tarkoitus on mennä nyt pian vielä joku sopiva hetki Mantaa sinne moikkaa.. Mun pieni rakas Manta bortsu.. Ikävä on suuri ajoittain.

Mut oikea asenne pitää olla ja kuitenkin ajatella loppupeleissä mikä on mulle nyt parhainta tässä elämänvaiheessa. Onhan Manta ja Misty silti aina mun koiria ja välitän ja huolehdin niistä.