Do diin sainpa mäkin aikaseks tällaisen pikku blogin Mantan ja Mistyn puuhailuista.

 

14.6. Kävimme Järvenpäässä tokoilemassa Susan ja koirien kanssa. Mantan kanssa sujui ihan loistavasti liikkeet vaikka rauhallisesti. Misty sen sijaan oli taas sellainen et välillä katteli ympärille mitä missä milloin. Seuraaminen oli järkkyä haahua musta. Ehkä viisi sekkaa malttoi sit se taas haahus. Plaah!! sen kanssa seuraaminen on niin vaikeaa.. En ymmärrä miten voi olla noin vaikeaa koiraa joka ei vaan opi seuraamaan vaikka tekis mitä. Kaikki muut tuntuu olevan ihan mallilla suht voi luokan liikkeistä. Tunnari nyt on tietty toinen missä se ei millään meinaa oppii oman hakemista. Noh nyt me sit treenataan vaan oman hakemista ruohikon alta, hakkeiden alta yms.. Saa nähdä mitä tulee. Kun mulla vaan hermot pelittäis. Noh kassoo ny. Ruutu on Mistyn ehdoton lemppari samoin ohjattu.

 

15.6 Mistyn kanssa olimme Katin agilitykatselmuksessa. Jee me päästiin seuraan ja saatiin ryhmäpaikka. Misty teki agilitya tosi innokkasti, vauhdikkaasti ja kuuliaisesti kerrankin. Jospa se agility nyt syttyis sille palavasti pikkuhiljaa.

16.6. Oltiinkin nyt vaihteeks kaikkien koirien kanssa agilitaamassa Katin esteillä Kyrölän takana. Misty oli vaihteeks nami päällä eli nameja etsi mielummin kun teki agilitya. Manta taas olis tykittänyt ihan täysillä. Ei vaan Mantan takapää ja selkä enää jaksa niin hirveetä agilitya. Hyppyjä tippui muutamia. Mut muuten kivasti teki.. Lopuksi onneksi keksimme Susan kanssa vanhus agilityn eli Manta ja Hessu sai tehdä agilitya rimat maassa. Se se vasta oli molemmista extra hauskaa. Ruukin tekin Susan kanssa kivoja ohjaus juttuja.

17.6

Tänään olikin rakkaan Manta bordercollieni 9v syntymäpäivät.  Aamulla tutustuimme hiukan Keravan maastoihin. Kävimme lenkillä joen varressa ja kummatkin tytöt uivat innolla. Iltäpäivällä saimme Susan. Ruurin ja Hessun vieraiksemme. Kävimme lenkillä ja teimme Ruutille ja Mistylle jäljet. Maasto oli molemmille tytöille jokseenkin haastava ja kova tuuli mutta hienosti molemmat ajoivat jälkeä. Mistykin oli innoissaan vaikka yhden kerran harhautuikin pikkaisen jäljeltä. Makkarajälki on kyllä huomattavasti vaikeampi kuin mejä.. Noh kyllä me silti tehdään tuota jälkeä jatkossakin Mistyn kanssa. Hyvä koira se kai on vaikka mulla sen kanssa pinna välillä meneekin. Manta ja Hessu nautti vaan pellolla juoksemisesta. Kivaa oli. Illalla olimme vielä mulla jossa Manta sai maksalaatikkokakkua, lelun ja ihanan ison luun. Nyt meidän pieni nuori, vanhus nukkuu tyytyväisenä.

 

No nyt nää kaikki kolme juttua tuli peräkkäin mut jatkossa erottelen.