Näin se Joulu oli ja meni. Koirilla oli ainakin hauskaa. Manta vouhkaantui paketeista täysin. Kaikki paketit mitä kasseissa oli niin neiti raivoamalla yritti repiä kaikki auki. Se oli sellaista hullunmyllyä et huh ei sille voinu kun nauraa ja yrittää napata nopeesti lahja sen suusta ja kattoo kelle on. Misty tyytyi yhteen lahjaan kun sai luun sieltä niin söi kiltisti ja piereskeli.. Siinä se oli tyytyväinen. Manta oli ihan mahdoton koko joulun. Aattona siis tuo paperikaaos sen kaa ja muut päivät tyttö vingutteli leluja ja pallolla leikki. Vanhemmat oli kans ihan ihmeissään et mikä 9 vuoden villitys ja pentu kohtaus Mantalla oli..

Eilen sit tokoiltiin iltapäivästä keskenään kun muille ei soupinu treenata niin treenattiin sit keskenämme toisella koulun kentällä mikä oli aurattu. Misty oli ihan iloinen mut aika flegu. Seuraaminen toimi kun oli namia kädessä mut sit kun ei ollut niin heti väljyys ja haahuilu ois alkanu. Voi räkä.. Mistyä vaan ei saa opetettua seuraamaan vaik tekis mitä. Imutus toimii mut sen jälkeen kaikki sit romahtaa kun alkaa sitä hälventää pikkuhiljaa niin ei niin ei. RÄKÄ.. Noh ehkä käydään katsoo noi yhdet voin kisat mitä tapahtuu ja sen jälkeen katsotaan mihin puutumme tosissaan.. Ruutu menee ihan hyvin mut jos Mistyä ei osaa pysäyttää ajoissa niin se juoksee ruudusta läpi ja alkaa pyörii kun väkkärä siel..Muuten kyllä toimii. Kaukotkin meni nyt jopa 15 metrin päästä. Toi seuraaminen on siis Mistyn ongelma muut varmaan sillä on ihan selvää voi luokkaa ajatellen.

Manta oli taasen iloinen, liiankin energinen piippava borderi. Seuruu tosin oli silläkin alkuun vähän mun makuun liian hitahkoa. Noh sit se kyl skarppas loppua kohti. Ruudut oli tosi napakoita, luoksari ja kaket.. Kun saiskin sen ulkopuolisen käskyttäjän meille niin se tekis Mantalle enemmän kisafiilist. Joten ois kiva kun sais treeniseuraa???

Oltiin illalla viel agilitaa Sulon, Kaisan ja Mantan sekä Mistyn kaa. Sulkkarin kans otettii ihan rengasta ja hyppyä ja opeteltiin hiukan kontakteja. Aika hössöä se oli cokkerin kanssa.. Mut hauskaa oli.

Mantan kans eka 10 minuuttia oli hirveetä menoa ja hypyt lensi. Sit loppua kohti alkoi taas kuuntelee neiti ja oli unelmaa ohjata sitä vaik saihan siinä vipinää laittaa kroppaan et ehti. Onneks Manta on aika paljon kauko ohjattava nykyisin. Huh Vauhti on vaan jotain ihan käsittämättömätön kovaa sillä.. Ja tuntuu et se ei väsy olleskaa.

Misty teki ihan kivasti kans. Tosin ne kaarrokset en tykkää niistä kelpie kaarroksista mitä se tekee vaik kuin yrittäis tehdä vekkejä ja peruuttaa niin silti. Sylkkärit ja pois päin menot sillä kyl toimii tosi hyvin pienistäkin kulmista. Kontaktit pelittää myös. Misty vaan väsyy tai kyllästyy huomattavasti nopeemmin kun Manta. Mistyn kaa voi vaan tehdä pikku hetken ja sit laittaa odottelee.. On noi kaks niin erilaisia treenikoiria.. ja muutenkin..

Kyllä täytyy sanoo et on toi bordercollie kyl tosissaan fiksu ja työhullu koira.. Verraten ainakin kelpieen.. Bc voittaa kyl hoksottimillaan kelpien ja keskittyminen on bcl.llä ihan toista luokkaa. Kun kelpparin on vaikee keskittyä jos on häiriöö vähäänkään. Huh huh.. Yritä tässä nyt sit ohjaa toista ja toista olla menettämättä pinnaa.. Haastetta ainakin mulle ensi vuodelle.. On kyl äly ihana katsoo kun keskenään tytöt tulee niin hyvin juttuun. Juoksee ja peuhaa lumessa kuin pupujussit. Kaverukset yö ja päivä.