No niin tänään meidän pikku Pimmuseni steriloitiin. Haarajoella eläinklinikalla Pekka Mannisella. Leikkaus meni oikein hyvin. Tytteli nukahti nopeesti ja eläinlääkäri sanoi että kohtu oli ihan siisti ja hyvin pinnalla joten leikkaus oli helppo. Noh ei sen puoleen leikkaus kestikin alle tunnin. Hyvää työtä ja edullinenkin. 200 euroa lääkkeineen, kaulureineen.

Misty virkosi hyvin mutta koko päivän se on ollut kyl aika tokkurassa ja tuijottanut  mua paljon. Kotiin tullessa tyttö kakkasi käytävään mutta illalla jo teki ulos tarpeet kun tehtiin iltalenkki. Tötteröä tuo neiti ei suostu pitään joten ratkaisin ongelman niin että pidän sillä paitaviritelmääni kun olen poissa kotoa. Aika kivasti se on nyt. Ei nuole kun sanoo et ei.. Noh mut katsotaan nyt päivä kerrallaan. Toivotaan että kaikki menee hyvin ja toipuu pian. Innolla jo odotan tulevaa Mistyn kanssa kun pääsee täysillä treenaa ja kisaa ilman hormooneita.. Uskon että leikkaus auttaa kyllä.

Jännintä oli se et Manta on ollut koko päivän kovin huolissaan Mistystä. Se on vaan sisällä suojellut Mistyä ja sen viereen kömpinyt. Kun päivällä olin lähdössä Mantan kanssa lenkille niin Manta ei millään olisi lähtenyt kun Mistyä ei voinu ottaa mukaan. Lopulta sain sen lenkille mutta koko Matkan Manta kulki mun perässä pää  maassa masentuneena ja surkeena. Kun tultiin kotiin niin heti Manta meni Mistyn luo. Nyt illalla sit kun lähdettiin lenkille kaikki niin johan se Mantakin taas innostui ja oli oma itsensä iloinen pikku veijari.. Nyt niin tyytyväinen kun Misty onkin kunnossa. Manta on tosissaan ihan riippuvainen tosta Mistystä.. Jännä huomata.. Ei kai niitä enää erottaakaan voi. Taih sanotaan et Misty kyllä pärjäis ilman Mantaa mut Manta ei ilman sitä. Kaks marjaa ne on. Nyt kun lunta ollut niin neidit on kirmannu ulkona kilpaa yhdessä. Nyt tosin pitää rauhoittaa pimmun menoa hetkeks. Mutta tällaista..