Heis! Suuntasimme tänään aamuna koirineen Järvenpäähän treenaamaan tokoa sbcak.n toko sm joukkue kisoja varten ja ajatellen. Oli kuuma ja läkähdyttävä ilma mutta kaikesta huolimatta treenasimme. Meitä oli Ruu, Saaga ja Manta jotka treenattiin. Hessu, Misty ja Jesse saivat katsella sivusta.

Manta oli varsin innokkaalla tuulella niinkuin se nyt viime aikoina on ollutkin. Kuumuus ei sitä haitannu. Uimassa tytteli kävi eka ja sit hommiin. Paikkamakuu meni kuitenkin alkuun läskiksi kun Manta päätti pyöriä paikallamakuussa kun turkki oli ihanan märkä. Noh sain sen kuitenkin kiinni itseteosta ja kun hiukan nuhtelin jo tyttö oli kilttiä.

Seuraaminen sujui ihan hyvin.. Saila käskytti meitä ja mä en palkannu ollenkaan. Vau ja se toimi ilman makkaraa sen jälkeen. Liikkeestä istuminen sit tökkäs kun tyttö huomas ja luuli et on kisatilanne ja neiti alkoi vauhti hiipuu seuraamis osuudes ja sit se vaan pötkähti seisomaan kun piti istua.. Noh sit taas pienien virittelyjen jälkeen kun tehtiin siitä leikki Manta istui napakasti vauhdista. Luoksetulot toimi tänään takaa palkkaus vaikka olikin pysäytys ja suorat, Ruutu toimii ihanan ihanasti Mantamaisesti. Pikkuinen laukkas täysillä ruutuun perälle ja kääntyi odottelee. Monien toistojen jälkeen yhä uudelleen ja uudellen sata lasissa. Hyppynouto sujui myös ja kaukokäskyt loppuun Manta teki ihan kivasti. Tosiaan en palkannu tytteliä ollenkaan namilla kun treenasin kaikki nuo putkeen. Ainoastaan liikkeitten välissä aktivointia kivillä ja kehumiset. Mappu vau!! Uskomatonta että mun pikkuinen 9v Manta tekee tänä päivänä tokoa innoissaan. Oikeesti kun muistaa sen meidän alun tokotaipaleella kun tyttö vaan söi kiviä kehässä ja nukkui. Sitä ei kiinnosta yhtään. Vaikka kaksi ongelmakoirakouluttajaakin on sanonut mulle sillon kun Manta oli pari vuotta et piikille vaan et ei aiitä koiraa saa enää kun pelkäsi kaikkea.

Mun sisulla en luovuttanut vaan tein töitä Mantan arkuuteen ja motivoimiseen, leikkeihin, tokoon yms. Ja voih ihanuus nyt se palkitaan. Manta on niin ihana tänä päivänä. Leikkisä, hössö, iloinen vanhus pentu. Moottori ei lopu vaikka olis pitkät lenkit, treenit, uimiset.. Manta on kuin aina valmis partiolainen. Vaikka se on rauhallinen ja selkävikainen mutta silti se työskentelee aina parhaansa mukaan. Se on niin persoona. Tunnarinkin eilen toi mulle huulien varassa vaan. Ihan töpinöissään oikean kapulan ja varovasti ettei vaan hampaat osu kapulaan ja tule jälkiä.. Manta varmaan aattelee et pitää olla mahdollisimman varovainen "ettei vaan kapulaan satu".

Misty lähti tänään astutus puuhiin kun Marjukka haki sen. Kyllä oli tyttö onnellinen kun saa sulhasen.. Saa nähdä mitä tulee.

Nyt ollaan Mantan kanssa kahden. Hiukka orpoa mutta toisaalta olen iloinen kun vaan voin keskittyä mun rakkaseen Mantaan. Manta ainakin nauttii olosta äiskän kaa kahden.. Vihdoin se luottaa muhunkin täysillä ja haluaa olla mieliksi. Mappu mun pieni rakas koira.. Vaikka se on ollut äärimmäisen vaikea koira niin tuntuu et nyt se on maailman helpoin koira.

Menipä nyt kehumiseksi.. Mutta pakko välillä revitellä kun on iloinen.