Mietin tässä että mikä olisi sopivampi kuvaus Mistylle ja sen työskentelyyn.. Jah mieleen tuli että sehän on ihan kuin purukumi. Eli alkuun on innokkaana joka juttuun eli samoin kuin purkkaakin on erimakua ja mielellään me ihmiset maistetaan et mikä on hyvää.

-Sit jonkin aikaa treenattua tytöltä alkaa into hiipuun jah sijaistoiminnot, fleguus tulee esiin. Mm paskan syönti, maantonkiminen, hiekansyönti. Eli siis samoin kun hetken jyystettyä purkkaa siitä häviää maku pikkuhiljaa jah kun se tippuu maahan siihen tarttuu kaikki hiekka ja moska. Purkkaa voi hiukan elvyttää nappaamalla suuhun toisen purkan entisen kaveriks mut lopputuloshan ei kuitenkaan ole sama kuin ihan alkuasetelma. Samoin siis Mistyllä eli saahan sitä hiukan aina innostettua kun namia ottaa esiin jah nartsipallo joskus (riippuen tilanteesta voi elvyttää) Mut lopputulos on aina innottomuus niinkuin purkassakin maku häviää ja venyvyys. Kuonokoppa tosin on tuonot Mistyyn kummasti potkua agilityyn kun ennen omaa suoritustaan joutuu kökkiin kuonokoppaa päässä. Näin siis neiti ei pääse myöskään maata tonkii venatessaan jah intoa sillä on kovin ainakin alkuun ja yht äkkiä miellyttää jah tehdä töitä. Namikuppi taas tokossa auttaa.

Mut onhan Misty silti tuollainen et koskaan ei tiedä millanen päivä sillä on työnteon suhteen. Raivostuttavaa sen suhteen. Iloinenhan se on aina ja mielellään juoksee ja kiljuu lenkillä, leikkii Mantan kanssa jah rakastaa kierrellä eri pömpeleitä.

Mantan kanssa kun on tottunut siihen et neiti on aina valmis ja töitä tekee aina jah parhaansa sekä innolla, nauttien. Tällasia nää karvakorvat sit on.