Hiljaiseloa on ollut blogini rintamalla viime aikoina. Kuukauden verran olin sairaalassa ja siksi myös nettipimennossa. Koiratkin hoidossa.

Manta tosiaan lähti Kokkolaan maalle Elokuun alussa Kaijan ja Aussi Ronjan, Sitsu Oskarin sekä kissojen ja kanien luo. Hyvin neidillä siellä on mennyt. Kuulemma kauheen touhukas ja iloinen. On leikkinyt Ronjan, Oskun ja Kissan sekä kanin kanssa. Siitä on tullut maalaiskoira. Manta on siis edelleen siellä.

Misty oli hoidossa Sari tädin ja Aasan seurana sekä Sannan ja Noppa ja Taran luona. Hyvin silläkin oli mennyt. Ainakin se oli hurmannut monia ihmisiä ja iloinen, leikkisä ja hyväntuulinen ollut. Mistyä aina näin silloin tällöin sairaalan pihallakin ja sain tokoilla hetkisen. Misty kävi näytelmissäkin siinä elokuussa ja Syyskuussa ollen molemmissa ROP.pi. (Tän vuoden puolella onkin saldona nyt ollut näyttelyissä yks VSP, yks pn 4 ja loput ROP.pei. Hyvin siis mennyt. Onhan noita kierrelty yli kymmenen reilusti tänä vuonna. Tarkkaan en oo enää laskuissa pysynyt.)

Mutta nyt oon siis reilu kaksi viikkoa ollut kotosalla Mistyn kanssa. Misty on ollut aivan super ihana koko tän ajan. Ollaankin lähes joka päivä treenailtu tokoa, aksaa 2-3 kertaa viikossa yms lenkkei ja koirapuistoi. Kauhean iloinen, innokas, energinen ja kiltti ollut. Ihan eri neiti kuin kesällä.. Liekö sit toi treenitauko kun oli kuukauden hoidossa on ollut Mistylle hyväksi kun nyt se tekee tokoakin ihan eritavalla ja aksaa. Ite tosin en agilitya pysty kauheesti tekee joten siksi meillä toko on ehdottomasti pääpaino ja niin Mistykin tykkää tokosta selkeesti enemmän.

Misty on hassu kun lenkillä se joka päivä yrittää metsästää urheilukenttiä, koulunpihoja tai parkkiksia ja sit vetää katsoo mua häntä heiluen et äiti tokoo jooko??? Ei mulla edes palkkaa välttis ole kuin hanska mukana mut Misty palkkautuukin ihan vaan hyvä sanalla tai kun pääsee kiertään jotain maalia tai puuta yms.

Seuraamiset on tosi upeesti parantunut. Misty suorastaan loistaa. Häntä heiluu ja katsoo mua silmiin palava into päällä. Edistämään se pyrkii helposti mut hyvin siinäkin tottelee kun sanoo napakasti ei ja taputtaa omaan reiteen. Okei ollaan me treenattukin maltilla ja kuurilla joka päivä seuruuta eritavoin ja siirtymiä samoin askeleita. Mut loisto likka.

Kaukokäskyi niitäkin hiottu erityisesti seiso maahan seiso. Se on se meidän kompastuskivi. Mist kyllä kaikki noi vaihdot tekee hienosti mut maasta seisomisessa haluisin et se siirtäis takajalkoja taakse joten sitä me opetellaan nyt uudella tapaa. Muuten noissa ei ole ollut ongelmaa. Kaiken tekee eikä liikuta itseensä.

Ruutu ja ohjattu niitä pyritty treenaa nyt paljon niin et kentällä on huisisti erilaisia merkkejä siellä täällä. Sit lähetys aina silloin tällöin merkiltä ruutuun tai kapuloille. Kahtena päivänä Misty hiukan sekoili merkeillä mut nyt tällä viikolla se on ollut ihan loistis eikä yhtään sekoillu. Ruudun oikea paikka sitä täytyy nyt vielä treenaa enemmän. Onhan se siellä toki mutta kun haluisin et Misty pysähtyis sinne taakse keskelle eikä alkais pyörii. Lätkän kanssa ne menee tosi hyvin mut ilman lätkää vielä se on pyörimistä sillä. Joten sitä treenataan.

Tunnari on ihan loistis. Ollaan tehty erilaisia. Yhtenä päivänä tein sateisella säällä pitkään nurtsiin sellaisen tunnarin et lähestulkoon 20 kapulaa oli sikin sokin melkein kiinni toisissa ja oma siellä seassa. Olin ihan varma et ei onnaa mut Mistypä menikin vauhdilla haisteli tosi tarkkaan tökki muutamaa mutta hyvin haisteltuaan toi oman reippaasti ilman pureskelui. Otin vielä toisen kun aattelin jos on vahinko. Taas tytsy meni kapuloille haisteli otti oman sit katsoi mua ja kuitenkin tiputti sen mut heti otti takas suuhun ja toi. Eli hiukan epävarma se oli mut toi. Muina päivinä on tuono aina oikeen kapulan reippaasti haistellen huolella ilman epävarmuutta.

Muut liikkeet onkin sit Mistylle aivan selvää kamaa. Zetassa mun täytyy viel hioa kävelyä mut Misty aika hyvin jo hahmottaa erilaiset jäävät ja muutaman kerran on vaan sekoillut. Eli pikku jäävätreeniä viel niin eiköhän sekin skulaa. Eli EVL alkaa olee paketissa ja marraskuussa voiskin sit korkata sen luokan hyvillä mielin.. Kiitos Mistyliini ihana mussukkaiseni. Tietty Sarille ja Sannalle isot kiitokset hyvästä hoidosta Mistyä kohtaan.

Tosin kyllähän Misty aina testailee ajoittain mua et mitä saa tehdä mut tottelee niin hyvin kun sanoo pienenkin sanan. Mun ilopilleri se vaan heiluttaa häntää joka päivä. Kaikki koirat on ihania sekä ihmiset sen mielestä.

Ikävää tässä on vaan se että mun terveys ei ole edelleenkään vahvaa ja tää hoito on mitä sattuu. Aika yksin sitä joutuu nyt porskuttelee. Päivän kerrallaan toivoen parempaa ja odottaen uutta asumismuotoa jah... Se siitä. Eli en nyt Mantaakaan vielä ota itselleni kun vointini on kuitenkin hyvin epävakaata eikä yhtään tiedä miten tässä menee. Onhan sitä kova ikävä mut parempi näin tällähetkellä. Sit kun olen paremmassa voinnissa niin pystyn huolehtii molemmista likoistakin pelkäämättä mitä mulle tapahtuu seuraavaks. Eli näillä mennään.